Saumaus ja tiivistys Rakennusvaipan tiivistyskonsepti Artikkeli

Julkisivusaumat eivät ole huoltovapaita, kuten monet niin kuvittelevat. Kuten mitä tahansa rakennuksen osaa, myös julkisivua ja saumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominaisuudet ja pitävät julkisivun myös esteettisenä.

Uudet julkisivusaumat ovat tummuneet. Ovatko ne homeessa ja pilaantuneet?

Homeessa ne eivät ole, eivätkä ne ole myöskään pilalla – ainakaan vielä. Kun saumat on uusittu, saumausurakoitsija lähtenyt tontilta siistittyään paikat ja kiinteistön asukkaat kokoontuvat pihalle ihastelemaan siistiä julkisivua, niin se riemu ei kauaa kestä, jos saumoista ei huolehdita asianmukaisesti.

Saumat eivät ole huoltovapaita kuten monet niin kuvittelevat. 

Mikä tähän vaikuttaa?

Hyvin paljon käytetty polyuretaani kestää ja sietää hyvin vaihtelevia lämpötiloja, säärasituksia ja ilmassa olevia saasteita. Julkisivusaumoissa käytettävät polyuretaanit eivät tue sienten, levän ja homeen kasvua ja ovat siksi erittäin sopivia pohjoiseen ympäristöön. Rakennusten julkisivut saumoineen likaantuvat Suomessa kuitenkin ennätysmäiseen tahtiin. Vielä 20 vuotta sitten rakennuksemme pysyivät varsin puhtaina ja siisteinä. Viime vuosina kasvustot, kuten sammal, jäkälä, home ja levä ovat levinneet pikkuhiljaa kaupunkeihimme ja likaavat rakennustemme julkisivut. Julkisivupinnoille voi otollisissa olosuhteissa muodostua edellä mainittuja kasvustoja. Tämä näkyy punertavana ja vihreänä kasvustona julkisivulla ja saumojen tummumisina. Julkisivut rasittuvat nyt huomattavasti enemmän kuin esim. 90-luvulla.

Huippuluokan saumat korkeisiin rakennuksiin
Likaantunut julkisivusauma
Likaantunut julkisivusauma

Mikrobit ovat vallanneet julkisivumme ja se näkyy

Kasvustot, kuten sammal ja jäkälä ovat tärkeä osa luontoamme, mutta niiden paikka on metsässä ja luonnossa, ei julkisivuilla. Nyt ne kuitenkin ovat valtaamassa myös kaupunkimme. 80–90 % rakennustemme epäpuhtauksista johtuu julkisivu- ja kattopinnoillamme viihtyvistä erilaisista kasvustoista. Tärkeimmät syyt kasvustojen räjähdysmäiseen kasvuun kaupungeissamme ovat ilmaston lämpeneminen, puhtaammat polttoaineet sekä julkisivuissa käytettävien tuotteiden, kuten maalien ja saumamassojen tiukentuneet direktiivit – lisäksi asiaan vaikuttaa rakennusten sijoittelu.

Ilmaston lämpeneminen: Leutojen talvien myötä Pohjoismaissa on nykyisin sopiva kosteus ja lämpötila mikrobikasvustojen leviämiselle. Suuren osan vuodesta lämpötila on etenkin Etelä-Suomessa yli +5 astetta sekä suhteellinen kosteus yli 30 %. Tämä on mikrobien leviämisen kannalta ihannekeli. Kasvustot voivat alkaa kasvaa jo 0 asteen lämpötilassa ja 30 % ilmankosteudessa. Pitkät ja sateiset syksyt, leudot talvet ja aikainen kevääntulo tarkoittavat, että nämä kasvustot saavat kasvaa noin 8 kuukautta vuodessa. Tämänhetkinen ilmasto on hyvin optimaalinen kasvustojen kasvuun ja tämä tilanne ei tule palaamaan entiselleen.

  • EU-direktiivien myötä 2000-luvun alussa käyttämistämme polttoaineista kiellettiin lyijy ja rikki. Lyijy ja rikki tuhosivat kasvustoja, pitivät ne poissa kaupungeistamme ennen 2000-lukua.
  • 2010-luvun alussa (2012) EU:hun tulivat voimaan maalien VOC-rajoitukset, joiden myötä niiden haihtuvat orgaaniset yhdisteet oli rajattu tiettyyn rajaan. Kansankielellä tämä tarkoittaa, että maaleissa ei sallita nykyisin enää myrkkyjä, vaan niiden on oltava turvallisempia ympäristölle, ihmisille ja eläimille. Nämä maalien nykyisin kielletyt kemikaalit pitivät ennen elävät kasvustot pois julkisivupinnoiltamme.
  • Myös rakennusten sijoittelu tontille vaikuttaa ilman kiertämiseen ja seisomiseen seinustoilla ja sitä kautta mikrobien toimintaan. Ilma liikkuu tai seisoo rakennusten välillä ja täten avittaa kasvustojen kasvua. 

Kasvustojen muodostumisnopeuteen vaikuttaa rakenteen ulkopinnan läheisyyden kosteuspitoisuus, lämpötila ja orgaaninen lika julkisivulla, johon puolestaan vaikuttaa läheinen kasvillisuus. Asiassa on paljon hyvää. Ilmastomme on puhdistunut, mutta se tuonut kasvustot kaupunkeihimme lieveilmiönä. Kasvustot tarvitsevat siis puhtaan, kostean ja sopivan lämpöisen ilman kasvaakseen. Kasvustot kasvavat aina varjossa, missä kosteus pääsee tiivistymään. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että Itä- ja Pohjoisen puolen julkisivut ovat aina kasvuston peitossa vähäisen auringon valon vuoksi. Samoin julkisivut, joita varjostavat isot puut tai pensaat. Etelä- ja Länsipuoli ovat usein puhtaita auringon valon ja lämmön aiheuttaman kuivuuden vuoksi. Kasvustot tarvitsevat kasvuun vaatimattomat olosuhteet. Levälle riittää ravinteeksi pöly ja selluloosa, sammal imee ravinteensa ilmasta ja sateista. Jäkälä erittää jäkälähappoa ja imee sitä kautta ravinteensa kivestä. Home viihtyy ensisijaisesti puurakenteissa ja ulkoverhouksissa.

Julkisivuelementtien saumat ovat voimakkaan mekaanisen ja ilmastorasituksen alaisena. Julkisivun elementtien saumojen tekninen käyttöikä on tavallisesti n. 15 - jopa 20 vuotta, mutta kovemmissa rasitusolosuhteissa voi sauma menettää ominaisuutensa jo lyhyemmässäkin ajassa. Itse kasvusto ei yleensä huollettua elementtisaumaa tuhoa. Tämä kaikki asettaa yhä enemmän vastuuta ja valvottavaa kiinteistön omistajalle. Hänen, tai valtuuttamansa edustajan, esim. isännöitsijän, tulee säännöllisesti (useammin kuin ennen) tarkastella julkisivun ja julkisivusaumojen kuntoa ja ryhtyä ylläpitäviin toimenpiteisin ajoissa. Tämä on ollut uutta monille ja usein tätä on ollut vaikea hyväksyä - ”ennen oli kaikki paremmin” – mentaliteetilla edetään monissa paikoissa. Julkisivuja ja julkisivusaumoja tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittaessa ja esim. pestä julkisivut. Materiaalitoimittajalta saa hoito-ohjeet esim. saumojen huoltoon.

Tässä kohdin palaamme alkuun, eli saumat eivät ole ns. huoltovapaita. Tämä tietää lisäkuluja kiinteistöjen omistajille ja heidän tulee tähän myös varautua asianmukaisesti. Julkisivujen tai -saumojen värimuutoksista ei voi automaattisesti syyttää urakoitsijaa tai materiaalitoimittajaa vaan asianmukainen hoito kuuluu omistajalle. Vähän julkeasti todettu, mutta ajat muuttuvat ja vaativat meiltä kaikilta mukautumista, uuden ymmärtämistä ja hieman omien toimintatapojen päivittämistä.

Usein meiltä kysytään, löytyisikö tiskin alta jotain vähän parempaa vanhanajan tuotetta. Materiaalivalmistajana meitä sitoo mm. kemikaalilaki ja emme voi valmistaa asiakkaiden toivomia ”kunnon entisajan myrkkyjä” enää heille.

Katso alla ratkaisumme  ja ohjeet saumojen huoltoon.

Likaantuneet parvekesaumat

Kirjoittaja

Kaisa Thodén

Tekninen päällikkö / Saumaus, liimaus ja tiivistys