Datakeskusten betonirakenteissa ratkaistaan paljon muutakin kuin rungon kantavuus. Perustukset ja lattiat vaikuttavat suoraan rakentamisen nopeuteen, halkeilun hallintaan, rakenteelliseen tiiviyteen ja koko kohteen pitkäaikaiseen kestävyyteen. Kun tavoitteena on nopeasti toteutettava mutta pitkäikäinen datakeskus, betoniratkaisut nousevat keskeiseen rooliin jo hankkeen alkuvaiheessa.
Rakenteiden on samalla tuettava sekä vaativaa teknistä käyttöä että yhä useammin myös vähähiilisyyttä koskevia tavoitteita. Siksi datakeskuksen betonirakenteita ei kannata tarkastella irrallisina rakenneosina, vaan osana koko hankkeen suorituskykyä ja elinkaaritaloutta.
Perustukset, lattiat ja halkeilun hallinta korostuvat
Datakeskusten betonirakenteissa erityisesti perustukset ja lattiat ovat kriittisiä. Näissä rakenteissa yhdistyvät kantavuus, tiiviys, halkeilun hallinta, toleranssit ja rakentamisen nopeus. Vaikka datakeskus ei rakenteellisesti ole kaikkein monimutkaisin rakennustyyppi, juuri näiden perusrakenteiden onnistuminen vaikuttaa poikkeuksellisen paljon siihen, miten koko hanke etenee ja millaiseksi käyttövarmuus lopulta muodostuu.
Lattioissa halkeilun hallinta on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Jos siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, sillä voi olla vaikutusta paitsi rakenteen toimivuuteen myös sen ulkonäköön, ylläpitoon ja asiakkaan luottamukseen koko toteutusta kohtaan. Halkeilun hallinta ei ratkea yhdellä tuotteella tai yksittäisellä detaljilla, vaan siihen vaikuttavat rakenteen geometria, valualueiden koko, saumaratkaisut, betonin reseptiikka, kuivumisolosuhteet ja mahdollinen kuitujen käyttö. Datakeskuksissa tämä korostuu erityisesti siksi, että asiakkaalle tärkeää ei ole vain rakenteen kantavuus, vaan sen pitkäaikainen huoltovapaa käyttö.
Joissakin kohteissa myös rakenteellinen tiiviys vaikuttaa betonirakenteen määrittelyyn. Paksuutta, koostumusta, mahdollisen kermin käyttöä ja lisäaineistusta voidaan joutua lisäämään esimerkiksi radontiiveyden tai muun tiiviysvaatimuksen vuoksi. Näin betonirakenne liittyy datakeskuksissa suoraan myös muihin toimintavarmuuden teemoihin, kuten kosteuden- ja kaasunhallintaan.
Rakentamisen nopeus ohjaa ratkaisuja
Datakeskushankkeissa rakentamisen nopeus on lähes aina yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Rakennus halutaan käyttöön nopeasti, koska käyttöönotto on suoraan yhteydessä liiketoimintaan, kapasiteetin kasvuun ja investoinnin tuottavuuteen. Tästä syystä myös betonirakenteissa haetaan ratkaisuja, joilla toteutusta voidaan nopeuttaa ilman, että pitkäaikainen laatu vaarantuu.
Nopeus näkyy käytännössä muun muassa suurina valualueina, yksinkertaistettuina toteutustapoina ja ratkaisuina, joilla työvaiheita voidaan vähentää. Kuituraudoituksen käyttö voi tukea tätä tavoitetta, koska sillä voidaan vähentää työmaalla tehtävää perinteistä raudoitustyötä ja nopeuttaa toteutusta. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liikkeet, saumat, toleranssit ja halkeilun hallinta on ratkaistu riittävän tarkasti jo ennen toteutusta. Datakeskuksissa nopeus ei siis ole itseisarvo, vaan sen on kuljettava käsi kädessä rakenteellisen luotettavuuden kanssa.
Paikallavalu, esivalmistus ja vähähiilisyys
Datakeskusten betonirakenteissa voidaan hyödyntää sekä
paikallavalua että esivalmistettuja ratkaisuja. Valinta riippuu rakennuksen
muodosta, aikataulusta, logistisista reunaehdoista ja siitä, millaista
rakenteellista jatkuvuutta tavoitellaan. Paikallavalun etuna voi olla
esimerkiksi vähäisempi saumamäärä ja mahdollisuus toteuttaa rakenteita
joustavasti kohteen omien tarpeiden mukaan. Esivalmistuksessa taas etuna
voidaan nähdä työmaan nopeampi eteneminen ja tuotannon hallittavuus.
Datakeskuksissa ratkaisu on sidottava ennen kaikkea hankkeen
kokonaislogiikkaan, ei vain yhden rakenteen optimointiin.
Vähähiilinen betoni nousee samalla yhä tärkeämmäksi teemaksi. Datakeskusten käytön aikainen energiankulutus on suuri, mutta myös rakennusvaiheen päästöihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Koska rakennuksen suurimmat materiaalivirrat liittyvät yleensä teräkseen ja betoniin, löytyvät myös merkittävimmät mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen juuri näistä rakenteista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sementin osittaista korvaamista, kuituratkaisujen hyödyntämistä tai reseptiikan optimointia siten, että hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ilman, että suorituskyvystä joudutaan tinkimään.
"Koska rakennuksen suurimmat materiaalivirrat liittyvät yleensä teräkseen ja betoniin, löytyvät myös merkittävimmät mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen juuri näistä rakenteista."
Suomessa vähähiilisyys näkyy jo keskustelussa ja hankkeiden viestinnässä, mutta käytännön päätöksenteossa myös kustannus ja toteutuksen nopeus painavat edelleen paljon. Tämä tarkoittaa, että vähähiilisten betoniratkaisujen on kyettävä osoittamaan hyötynsä uskottavasti myös toteutettavuuden, hinnan ja rakenteellisen varmuuden näkökulmasta. Datakeskuksissa vähähiilisyyttä ei voida tarkastella irrallaan nopeudesta, halkeilun hallinnasta ja käyttövarmuudesta, vaan osana samaa kokonaisuutta.
Betonirakenteiden laatu syntyy yhteistyössä
Datakeskusten betonirakenteiden onnistuminen ei riipu vain yhdestä materiaalista tai yksittäisestä detaljista. Lopputulos syntyy suunnittelun, betonitoimittajan, materiaalitoimittajan, urakoitsijan ja muiden osapuolten yhteistyöstä. Mitä vaativampi kohde ja tiukempi aikataulu on kyseessä, sitä tärkeämpää on, että ratkaisut määritetään ajoissa ja että kaikki osapuolet ymmärtävät yhteiset tavoitteet samalla tavalla.
Betonirakenteita ei kannata tarkastella irrallisina osina hanketta, vaan suhteessa muihin järjestelmiin ja koko rakennuksen toimintaan. Lattiaratkaisut, vedeneristys, mahdolliset tiiviysvaatimukset, toleranssit ja tekniset asennukset vaikuttavat kaikki siihen, millainen betonirakenne kohteeseen kannattaa toteuttaa. Kun kokonaisuutta tarkastellaan yhdessä, voidaan samalla vähentää riskejä, lyhentää aikataulua ja parantaa lopputuloksen laatua.
Betonirakenteiden onnistuminen näkyy datakeskuksessa sekä työmaalla että vuosien päästä käytössä. Kun nopeus, halkeilun hallinta, tiiviys ja vähähiilisyys sovitetaan yhteen oikealla tavalla, rakennetaan perusta, jonka varaan koko datakeskuksen luotettavuus voi aidosti nojata.
