Rahoituksen riskinhallinnan tavoitteena on optimaalinen pääoman hankinta sekä maksusitoumusten mukainen maksuvalmius. Maksuvalmius varmistetaan pitkäaikaisilla, porrastetuilla joukkovelkakirjalainoilla. Lisäksi on olemassa vuoden 2010 jatkuva luottojärjestely, jonka myöntäjänä on pankkisyndikaatti. Ihanteellinen maksuvalmiusasema on seurausta cash pooling  ratkaisusta. Valikoiduissa treasury-alueen toiminnoissa Sika käyttää lisäksi kolmansien osapuolten palveluita.

Rahoitusriskien hallinta
Konserniin kohdistuu sen toimintojen vuoksi erilaisia rahoitusriskejä: markkinariskejä (pääosin valuuttariskejä, korkoriskejä ja hintariskejä), luottoriskejä ja likviditeettiriskejä. Konsernin rahoitusriskien hallintaohjelmassa keskitytään rahoitusmarkkinoiden arvaamattomuuteen ja pyritään minimoimaan mahdolliset kielteiset vaikutukset konsernin taloudelliseen suorituskykyyn. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi rahoitusriskejä ja suojautuu niiltä tiiviissä yhteistyössä konsernin toimintayksiköiden kanssa.


Valuuttariskit
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu valuuttariskille, joka syntyy erilaisista kurssiriskeistä ennen kaikkea euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä. Valuuttariski syntyy, kun ulkomaantoimintojen liiketoimia, kirjattuja varoja tai velkoja sekä nettosijoituksia ilmoitetaan valuuttana, joka ei ole yhtiön toimintavaluutta. Konserni pyrkii tasaamaan valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta mahdollisimman pitkälle luonnollisen suojautumisen avulla.

Valuuttatermiinisopimukset/valuuttaswapit ovat tärkein instrumentti, jota käytetään valuuttariskeiltä suojautumiseen. Valuuttariskeiltä suojautumisesta aiheutuneet käyvän arvon mukaiset voitot ja tappiot sekä varat tai velat kirjataan taseeseen. Konserni ei käytä suojauslaskentaa.

Sika toteuttaa herkkyysanalyysejä hallitsevien ulkomaanvaluuttojen, euron ja Yhdysvaltain dollarin, osalta. Arvioidut mahdolliset valuuttakurssivaihtelut perustuvat historiallisiin havaintoihin ja tulevaisuuden ennusteisiin. Laskelmiin sisällytetään rahoitusinstrumentit, konsernin sisäinen rahoitus ja valuuttasuojaukset vastaavina valuuttoina.

Hintariskit
Konserniin kohdistuu ostohintariskejä, sillä materiaalikulut ovat yksi konsernin suurimmista kustannustekijöistä. Ostohintoihin raakaöljystä ostohyödykkeisiin vaikuttavat raakaöljyn hintoja enemmän kysynnän ja tarjonnan välinen vuorovaikutus, yleinen taloudellinen ympäristö sekä ajoittain esiintyvät häiriöt käsittely- ja logistiikkaketjuissa. Sika rajoittaa markkinahintariskejä tärkeiden tuotteiden osalta ylläpitämällä vastaavia varastoja ja konsernisopimuksia (lead-ostot). Tärkeimpiä raaka-aineita ovat polymeerit, kuten polyuretaani, epoksihartsit ja polyvinyylikloridi, sekä sementin perusmateriaalit.

Korkoriski
Korkoriskit aiheutuvat korkojen muutoksista, joilla voi olla negatiivinen vaikutus konsernin rahoitusasemaan, kassavirtaan ja tuottotilanteeseen. Korkoriskiä rajoitetaan laskemalla liikkeelle pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja. Korkotason muutos ei sen vuoksi aiheuttaisi olennaisia muutoksia vuosittaisiin rahoituskustannuksiin eikä omaan pääomaan. Paikalliset pankkilainat ja kiinnitykset eivät ole merkitseviä. Yritysjohto seuraa korkotasojen kehitystä tiiviisti.
Luottoriski
Luottoriskit syntyvät mahdollisuudesta, että liiketoimen vastapuoli ei välttämättä pysty täyttämään tai halua täyttää velvoitteitaan, mistä aiheutuu konsernille taloudellista tappiota. Vastapuoleen liittyviä riskejä voidaan välttää vain tekemällä sopimuksia hyvämaineisten liiketoimintakumppaneiden ja pankkien kanssa. Lisäksi saatavien loppusummia seurataan jatkuvasti sisäisten raportointimenettelyjen avulla. Mahdollisia riskipitoisuuksia pienennetään suurella asiakasmäärällä ja asiakkaiden maantieteellisellä hajautumisella. Yksikään asiakas ei muodosta yli 1,55:tä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Likviditeettiriski
Järkevään likviditeettiriskin hallintaan kuuluvat riittävien käteisvarojen ja muiden rahavarojen ylläpitäminen sekä rahoituksen saatavuus summaltaan riittävän suurista sitovista luottojärjestelystä. Johto seuraa konsernin maksuvalmiusvarantoa odotettavissa olevan kassavirran perusteella.